Sotiemme veteraanien ja invalidien kuntoutus

Rokualla on pitkä historia ikäihmisten kuntoutuksesta. Yksikkö on perustettu vuonna 1982 sotainvalidien ja veteraanien kuntoutusta varten. Kuntoutukseen voivat hakeutua TKL II ja III kuuluvat sotainvalidit ja veteraanit.

Veteraanikuntoutus

Kuntoutamme kuntien maksusitoumuksella rintamaveteraaneja ja heidän aviopuolisoja. Kuntoutukseen valittavan rintamaveteraanin tulee olla Suomessa asuva vuosien 1939–1945 sotiin osallistunut rintamasotilastunnuksen, rintamapalvelustunnuksen tai rintamatunnuksen omaava rintamaveteraani. (Laki rintamaveteraanien kuntoutuksesta 1184/1988 myöhemmin tehtyine muutoksineen ja asetus rintamaveteraanien kuntoutuksesta 1348/1988 myöhemmin tehtyine muutoksineen)

Oikeus rintamaveteraanien kuntoutukseen on esim. sotilasvammalakiin nähden toissijainen.

Tarvittaessa otamme yhteyden kuntoutusjakson aikana yhteistyössä kuntoutujan kanssa kotipaikkakunnan terveys- ja tai sosiaalitoimeen tai läheisiin, jotta kuntoutujan hyvinvointi ja terveys ja kuntoutuksen jatkuvuus voitaisiin parhaalla mahdollisella tavalla taata ja siten tukea hänen itsenäistä kotona asumista järjestäen tarvittaessa erilaisia tukitoimia.

Rintamaveteraanin aviopuoliso voi osallistua laitoskuntoutukseen samanaikaisesti rintamaveteraanin kanssa. Yhteisen kuntoutusjakson tulee olla kuntoutuksen tavoitteiden kannalta tarkoituksenmukainen.

Aviopuolisolla ei ole subjektiivista oikeutta päästä kuntoutukseen. Samanaikaisen kuntoutusjakson pituuden, tarpeen ja tarkoituksenmukaisuuden arvioi kuntoutuspäätöksen tekijä, kunnallinen toimielin tai viranhaltija.

Rintamaveteraanin ja aviopuolison yhteinen kuntoutusjakso

Toimintakykyluokka III kuuluva rintamaveteraani voi olla laitoskuntoutuksessa enintään 10 vrk. ja aviopuoliso enintään 10 vrk.

Toimintakykyluokka II kuuluva rintamaveteraani voi olla laitoskuntoutuksessa enintään 4 viikkoa ja aviopuoliso enintään 2 viikkoa.

Kunta maksaa kuntoutuskustannukset ja Kela maksaa kuntoutettavalle ja aviopuolisolle matkasta aiheutuneet tarpeelliset matkakustannukset kokonaisuudessaan halvinta matkustustapaa käyttäen.

Rintamaveteraanin on matkakorvausta hakiessaan esitettävä Kelalle kunnan antama kuntoutusmaksusitoumus tai hyväksymispäätöksen kopio sekä todistus kuntoutukseen osallistumisesta.

Kuntoutukseen hakeminen

Kuntoutushakemukseen on aina liitettävä lääkärinlausunto hakijan terveydentilasta ja kuntoutustarpeesta. Mikäli hakijalla on kiinteä hoitosuhde oman kunnan terveyskeskukseen, ei käyntiä lääkärinvastaanotolla välttämättä tarvita. Hakemus toimitetaan oman kunnan terveyskeskukseen.

Sotainvalidien laitos- ja päiväkuntoutus

Kuntoutukseen pääsyn perusteet ja sen pituus riippuvat hakijan työkyvyttömyysasteesta sekä kuntoutuksen tarpeesta. (Sotilasvammalaki 404/ 1948 myöhemmin tehtyine muutoksineen ja asetus sotilasvammalain täytäntöönpanosta 405/ 1948 myöhemmin tehtyine muutoksineen)

Kuntoutujan yksilöllinen päiväohjelma koostuu Valtiokonttorin laatuvaatimusten mukaisesti yksilöterapiasta ja -hoidoista sekä tavoitteellisista liikunta-, toiminnallisista- ja keskusteluryhmistä sekä ohjatusta virkistystoiminnasta.

Ryhmätoimintojen tavoitteena on tukea yksilöllisten kuntoutustavoitteiden saavuttamista sekä ylläpitää ja parantaa kuntoutujien psyykkistä, kognitiivista ja sosiaalista toimintakykyä.

Jokaiselle kuntoutujalle laaditaan yksilöllinen tasapainon hallintaa ja lihaskuntoa vahvistava ohjelma. Yksilöllinen ohjelma toimii jatkossa kuntoutujan kotihoito-ohjeena.

Tarvittaessa otamme yhteyden kuntoutusjakson aikana yhteistyössä kuntoutujan kanssa kotipaikkakunnan terveys- ja tai sosiaalitoimeen tai läheisiin, jotta kuntoutujan hyvinvointi ja terveys ja kuntoutuksen jatkuvuus voitaisiin parhaalla mahdollisella tavalla taata ja siten tukea hänen itsenäistä kotona asumista järjestäen tarvittaessa erilaisia tukitoimia.

Jos invalidin työkyvyttömyysaste on 10–25 prosenttia, hänellä on oikeus saada vuosittain enintään kahden viikon laitoskuntoutusjakso tai 10 päivää päiväkuntoutusta.

Jos invalidin työkyvyttömyysaste on 30–100 prosenttia, hänellä on oikeus saada vuosittain neljän viikon laitoskuntoutusjakso tai 20 päivää päiväkuntoutusta.

Huom! Jos 10–25 prosentin invalidin kuntoutuksen tarve johtuu korvatusta vammasta tai sairaudesta, hänellä on oikeus vuosittaiseen neljän viikon laitoskuntoutukseen.

Invalidi voi halutessaan antaa osan omasta kuntoutuksestaan aviopuolisolleen. Kuntoutusjakson jakamisen edellytyksenä on, että invalidi on jo täyttänyt tai täyttää 65 vuotta viimeistään sen kalenterivuoden aikana, jolloin kuntoutusjakso alkaa.

Kuntoutuksen jakamista on pyydettävä etukäteen Valtiokonttorilta.

Sotilasvammalain eräiden säännösten soveltamisesta annettua asetusta (1117/1985) on muutettu niin, että jos 10–25 prosentin sotainvalidi jakaa laitoskuntoutusjaksonsa aviopuolisonsa kanssa, niin molemmat puolisot voivat olla kuntoutuksessa enintään 10 vuorokautta. Asetus tuli voi-maan 1.3.2008.

Jos 10–25 prosentin sotainvalidi ei jaa laitoskuntoutusjaksoaan aviopuolisonsa kanssa, kuntoutuksen pituus on edelleen 14 vuorokautta.

Jos invalidin työkyvyttömyysaste on 30–100 prosenttia, hän voi antaa aviopuolisolleen neljän viikon laitoskuntoutuksesta viikon tai kaksi viikkoa ja 20 päivän päiväkuntoutuksesta 10 päivää.

Laitoskuntoutuksen matkakulujen korvaaminen

Jos kuntoutuslaitos sijaitsee alle 200 kilometrin päässä kodista, niin matkakulut korvataan julkisilla kulkuneuvoilla. Mikäli kuntoutujan terveydentila tai heikot liikenneyhteydet kodista kuntoutuslaitokseen sitä edellyttävät, korvataan taksin tai oman auton käyttö.

Jos kuntoutuslaitos sijaitsee yli 200 kilometrin päässä kodista, maksetaan matkat vain julkisten kulkuneuvojen taksojen mukaan, vaikka invalidin terveydentila edellyttäisi sinänsä esim. taksin käyttöä. Edellytyksenä tälle menettelylle on, että invalidin valittavissa on hänen terveydentilansa ja toimintakykynsä huomioon ottaen sopiva kuntoutuslaitos alle 200 kilometrin päässä kodista.

Kuntoutukseen hakeminen

Kuntoutusta voi hakea vapaamuotoisella hakemuksella tai Valtiokonttorin lomakkeella. Kuntoutushakemuksen voi palauttaa myös Kuntokeskukseen. Kuntoutuspäätöksen tekee Valtiokonttori.

Sotainvalidien puolisoiden, leskien ja sotaleskien kuntoutus

Vaikeavammaisten sotainvalidien puolisoilla, sotainvalidia hoitaneilla leskillä ja sotaleskillä (kaatuneiden lesket) on mahdollisuus päästä valtion varoin laitoskuntoutukseen.

Kuntoutuksen pääsyedellytykset vahvistetaan vuosittain annettavalla asetuksella.

Kuntoutukseen voidaan hyväksyä kuntoutuksen tarpeessa oleva henkilö:

  1. jonka aviopuoliso on vahingoittunut tai sairastunut vuosien 1939–1945 sotien johdosta siten, että hänen sotilasvammalaissa (404/1948) tarkoitettu työkyvyttömyysasteensa on vähintään 50 %. Aviopuolisojen tulee asua yhdessä. Sotainvalidin joutuminen laitoshoitoon ei kuitenkaan ole esteenä aviopuolison kuntoutukselle
  2. jonka 1 kohdassa tarkoitetuissa oloissa vahingoittunut tai sairastunut aviopuoliso on kuollut vuonna 1961 tai sen jälkeen, ja avio-puolison työkyvyttömyysaste hänen kuollessaan oli vähintään 40 %;
    sekä
  3. jonka 1 kohdassa tarkoitetuissa oloissa vahingoittunut tai sairastunut aviopuoliso on kuollut vuonna 1961 tai sen jälkeen ja leski saa hänen jälkeensä täyttä huoltoeläkettä, vaikka vahingoittuneen tai sairastuneen työkyvyttömyysastetta ei ole voitu vahvistaa;
    sekä
  4. jonka aviopuoliso on kuollut tai kadonnut sodassa tai sen seurauksena vuosina 1939–1945 ja joka saa sotilasvammalain mukaista huoltoeläkettä. Henkilöä, joka myöhemmän avioliiton purkauduttua on uudelleen alkanut saada huoltoeläkettä, ei voida hyväksyä kuntoutukseen.

Kuntoutettavia henkilöitä valittaessa on etusija niillä 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetuilla henkilöillä, joiden aviopuolison työkyvyttömyysaste on 100 %. Heidän kuntoutuksensa voi tarvittaessa toistua vuosittain.

Kuntoutujan yksilöllinen päiväohjelma koostuu Valtiokonttorin laatuvaatimusten mukaisesti yksilöterapiasta, -hoidoista sekä tavoitteellisista liikunta-, toiminta- ja keskusteluryhmistä sekä ohjatusta virkistystoiminnasta. Ryhmätoimintojen tavoitteena on tukea yksilöllisten kuntoutustavoitteiden saavuttamista sekä ylläpitää ja parantaa kuntoutujien psyykkistä, kognitiivista ja sosiaalista toimintakykyä.

Jokaiselle kuntoutujalle laaditaan yksilöllinen tasapainon hallintaa ja lihaskuntoa vahvistava ohjelma. Yksilöllinen ohjelma toimii jatkossa kuntoutujan kotihoito-ohjeena.

Tarvittaessa otamme yhteyden kuntoutusjakson aikana yhteistyössä kuntoutujan kanssa kotipaikkakunnan terveys- ja tai sosiaalitoimeen tai läheisiin, jotta kuntoutujan hyvinvointi ja terveys sekä kuntoutuksen jatkuvuus voidaan parhaalla mahdollisella tavalla taata ja siten tukea hänen itsenäistä kotona asumista järjestäen tarvittaessa erilaisia tukitoimia.

Laitoskuntoutusjakson pituus on enintään kaksi viikkoa.

Kuntoutus on kuntoutettavalle maksutonta. Kansaneläkelaitos korvaa kuntoutuksesta aiheutuneet matkakustannukset siltä osin kuin ne ylittävät 9,25 euroa yhdensuuntaiselta matkalta.

Kuntoutukseen hakeminen

Kuntoutusta voi hakea vapaamuotoisella hakemuksella tai Valtiokonttorin lomakkeella. Kuntoutuspäätöksen tekee Valtiokonttori.

Eräissä Suomen sotiin liittyvissä tehtävissä palvelleiden kuntoutus

Kuntoutusta voivat saada (Laki eräissä Suomen sotiin liittyvissä tehtävissä palvelleiden kuntoutuksesta 1039/1997)

1. Henkilöt, joille Sota-arkisto on myöntänyt todistuksen palvelusta eräissä Suomen sotiin liittyneissä tehtävissä.
Huom! Todistusta ei voi enää hakea sota-arkistosta.

2. Henkilöt, jotka vuosien 1939–1945 sotien aikana ovat palvelleet ulkomaalaisina vapaaehtoisina osallistuen varsinaisiin sotatoimiin Suomen puolustusvoimien joukoissa ja jotka asuvat joko Suomessa tai entisen Neuvostoliiton alueella,

3. Karjan evakuointitehtäviin sotatoimialueella osallistuneet miehet, jotka ovat saaneet Valtiokonttorilta kuntoutusoikeuden.

4. Neuvostoliiton partisaani-iskujen kohteeksi joutuneet henkilöt, jotka ovat saaneet Valtiokonttorista kertakorvauksen iskujen johdosta tai ovat saaneet Valtiokonttorilta kuntoutusoikeuden.

Kuntoutuksen valintaperusteet, sen antamistavat, sisältö ja määrä vastaavat rintamaveteraanikuntoutusta (L 1184/1988).

Kuntoutujan yksilöllinen päiväohjelma koostuu Valtiokonttorin laatuvaatimusten mukaisesti yksilöterapiasta tai -hoidoista sekä tavoitteellisista liikunta-, toiminnallisista- ja keskusteluryhmistä sekä ohjatusta virkistystoiminnasta.

Ryhmätoimintojen tavoitteena on tukea yksilöllisten kuntoutustavoitteiden saavuttamista sekä ylläpitää ja parantaa kuntoutujien psyykkistä, kognitiivista ja sosiaalista toimintakykyä.

Jokaiselle kuntoutujalle laaditaan yksilöllinen tasapainon hallintaa ja lihaskuntoa vahvistava ohjelma. Yksilöllinen ohjelma toimii jatkossa kuntoutujan kotihoito-ohjeena.

Tarvittaessa otamme yhteyden kuntoutusjakson aikana yhteistyössä kuntoutujan kanssa kotipaikkakunnan terveys- ja tai sosiaalitoimeen tai läheisiin, jotta kuntoutujan hyvinvointi ja terveys ja kuntoutuksen jatkuvuus voitaisiin parhaalla mahdollisella tavalla taata ja siten tukea hänen itsenäistä kotona asumista järjestäen tarvittaessa erilaisia tukitoimia.

Kuntoutukseen hakeminen

Laitoskuntoutuspäätöksen tekee Valtiokonttori. Kuntoutus rahoitetaan Raha-automaattiyhdistyksen tuottovaroista. Laitoskuntoutusjakso voidaan Valtiokonttorin harkinnan mukaan jakaa myös aviopuolison kanssa.

Kuntoutusoikeuden saaneet voivat hakea kuntoutusta toimittamalla kuntoutushakemuksen Kuntokeskukseen.

Lottien kuntoutustoiminta

Kuntoutamme Rokualla Lotta Svärd Säätiön maksusitoumuksella lottia ja pikkulottia.

Lottakuntoutusjakson sisältö noudattaa Valtiokonttorin veteraanikuntoutuksen sisältöä ja laatuvaatimuksia.

Kuntoutujan yksilöllinen päiväohjelma koostuu yksilöterapiasta tai -hoidoista sekä tavoitteellisista liikunta-, toiminnallisista- ja keskusteluryhmistä sekä ohjatusta virkistystoiminnasta.

Ryhmätoimintojen tavoitteena on tukea yksilöllisten kuntoutustavoitteiden saavuttamista sekä ylläpitää ja parantaa kuntoutujien psyykkistä, kognitiivista ja sosiaalista toimintakykyä.

Jokaiselle kuntoutujalle laaditaan yksilöllinen tasapainon hallintaa ja lihaskuntoa vahvistava ohjelma. Yksilöllinen ohjelma toimii jatkossa kuntoutujan kotihoito-ohjeena.

Tarvittaessa otamme yhteyden kuntoutusjakson aikana yhteistyössä kuntoutujan kanssa kotipaikkakunnan terveys- ja tai sosiaalitoimeen tai läheisiin, jotta kuntoutujan hyvinvointi ja terveys ja kuntoutuksen jatkuvuus voitaisiin parhaalla mahdollisella tavalla taata ja siten tukea hänen itsenäistä kotona asumista järjestäen tarvittaessa erilaisia tukitoimia.

Kuntoutukseen hakeminen

Kuntoutukseen hakeminen tapahtuu Lotta Svärd Säätiön hakemuslomakkeella tai vapaamuotoisella hakemuksella, jossa on selvitys lottana toimimisesta (paikallisosasto, aika, lotta- tai pikkulottatehtävät). Lotta Svärd Säätiö voi harkintansa mukaan tarkistaa tiedot sota-arkistosta. Puutteelliset tiedot viivästyttävät hakemusten käsittelyä.

Laitoskuntoutuksen yhteydessä Lotta Svärd Säätiö maksaa matkan laitokseen ja takaisin kotiin halvinta kulkuneuvoa käyttäen. Mikäli kuntoutuslaitokseen meneminen tai sieltä palaaminen vaatii esim. taksin käyttämistä, on siitä sovittava etukäteen kuntoutussihteerin kanssa. Lisätietoa kuntoutus(ad)rokua.com tai p. 020 7819 277